torstai 13. lokakuuta 2016


Kunnossa kaiken ikää

Tänään oli kaupungintalolla kolme luentoa käsittävän luentosarjamme toinen osa. Puhujana oli ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Petri Virolainen. Valtuustosali oli lähes täynnä, arvioisin 100 henkilöä.

Harmia tuottivat kaupungin laitteet, jotka eivät toimineet vaikka asiantuntemusta oli sekä omasta takaa että kaupungin puolelta. Olisimme tietenkin halunneet näyttää yhdistyksen toiminnasta kertovan omatekoisen videomme.

Tilaisuuden alussa  saimme pienen ”kulttuuripläjäyksen”: yhdistyksemme kulttuuriryhmä lauloi Janne Narvion säestyksellä laulut: Saunavihdat ja Sieluni soitto,  lopussa Pikku  syntinen  ja  Paras pilleri. Upea ryhmä, 10 laulutaitoista naista.

Petri Virolaisen aiheena oli ”Kunnossa kaiken ikää”.  Liikunnan tärkeys nousi vahvasti esille luennossa. Liikunta ei vaikuta positiivisesti vain tuki- ja liikuntaelimiin vaan hyvin paljon myös muistiin. Liikunnan tulisi olla elämän tapa, arkipäivän asia.

Mikä voidaan lukea sairaudeksi ja mikä on normaalia vanhenemista on kuin veteen piirretty viiva. Samaa tahtia ei mennä. Jokainen on oma yksilönsä. Mikä sopii toiselle, saattaakin olla haitallista toiselle.

Totuus on, että iän mukana ihminen haihtuu, kuivuu ja rasvoittuu. Pieni ylipaino on parempi kuin alipaino ja se on sentään useimmille ilahduttava tieto.

Uusi tieto oli, että mielialaa voi opetella. Iloinen uutinen oli sekin, että vapaaehtoistyöntekijät pysyvät terveempinä ja elävät pidempään kuin muut.

Tasapainon harjoittelu ajoissa on tärkeä juttu. Kengän nauhat pitää solmia seisten ja sukkahousut pitää vetää jalkaan seisaaltaan.

Luusto on kuin Linnanmäen vuoristorata. Luuston uusiutuminen hidastuu iän myötä. Luusto vahvistuu käyttämällä. Osteoporoosi on ikävä juttu, mutta kannattaa hoitaa lääkkeillä.

Virolainen kielsi hankkimasta äidilleen siivoojaa. Vaikka kuinka hyvää tarkoitattekin niin antakaa äidin itse siivota niin kauan, kuin hän itse siihen pystyy. Lihaksien pitää pysyä kunnossa. Lihaksia  ei voi edes leikata. Jos menetetään lihakset, hoitoa ei ole.

Kipu ei ole vaarallista. Outoa minulle oli ortopedin suusta  lääkkeiden käyttöä puoltava teksti. Oli pakko todeta: ajat muuttuvat. Ennen leikattiin nivelrikkoa, nyt sitä hoidetaan lääkkeillä niin pitkään kuin mahdollista.

Mitä tästä päällimmäiseksi jäi: liikunta on äärettömän tärkeä asia. Arkiliikunta on ihan keskeisessä osassa. Ihmisillä on kuitenkin rajoitteita ja niitä pitää kunnioittaa.

Jäin ihmettelemään, että noin paljon lukenut, viisas mies puhui niin yksinkertaisista asioista ja niin yksinkertaisesti, että jokainen varmaan ymmärsi. Se on vielä ihmeellisempää, että siinä kaikessa yksinkertaisuudessa niin moni asia selkeni. Ihan vaan esimerkin mainitakseni, en mitenkään voinut ymmärtää, että minulla on rasitusvamma ja nyt se  on selvääkin selvempi.

Tapaamisiin luentosarjamme kolmannessa osiossa 27.10. klo 17 kaupungintalon valtuustosalissa.
 
                                  Kuvat Markku Toivola
Helinä Maria

2 kommenttia: