Joulua odotellessa

Lähestymme Joulua. Kuluvaa vuottakaan ei ole enää kuin pari viikkoa jäljellä. Vuosi 2019 yhdistyksen toiminnassa on ollut aika tavanomainen mutta mielenkiintoinen. Uutta ja erilaistakin on vuosi tuonut mukanaan.

Jäsenmäärämme on jatkanut kasvuaan. Jäsenkuntamme nuorentuu vauhdilla.  Eduskuntavaalit toivat väriä ja erilaisia tapahtumia meidänkin toimintaamme.  Ei joka vuosi saada vieraaksi ministeriä. Helmikuussa vieraili kutsumanamme perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko Raision kaupungintalolla.Tilaisuus onnistui hyvin. Edunvalvonnan suhteen tapahtuikin paljon. Teimme aloitteet niin Vanhusneuvostolle kuin Eläkeliiton Varsinais-Suomen piirin hallituksellekin. Vanhusneuvostolle tehty aloite sai aikaan kaupungintalolle vaalipaneelin, jossa olivat edustettuina kaikki puolueet. Piirin hallitukselle tehty aloite ei ole vielä tuonut mitään kongretiaa, mutta se aloite tähtääkin pidempiaikaiseen toimintaan ja vaikutukset näkyvät hitaasti. Senkin aloitteen positiivisista vaikutuksista saamme jonakin päivänä iloita, kunhan pidämme huolta asioiden etenemisestä. 

Itselläni on kuusi vuotta takana Eläkeliiton Raision yhdistyksen puheenjohtajana. Aika on kulunut nopeasti. En aloittaessani olisi uskonut, että pesti jatkuisi näin pitkään. Olen alkuhämmennyksen jälkeen viihtynyt kanssanne ja kokenut puheenjohtajan tehtävät kiinnostaviksi ja haasteellisiksi. Suuri intoa antava voima on ollut se tuki, jota olen teiltä saanut. Olen kokenut, että minulla on aina ollut jäsenistön kannatus. Kiitän siitä lämpimästi.

 Haluaisin jakaa kanssanne kaksi muistoa, jotka ovat jääneet mieleeni. Lähdin kesällä Kaanaan siirtolapuutarhan avoimet ovet päivään tapaamaan tuttuja. Paikalla olikin valtavasti väkeä ja paljon yhdistyksemme jäseniä. Otin tarjolla olevaa hernekeittoa ja istuin pöydän äärelle, jossa ei vielä ollut ketään muita. Kuulin kun jäsenemme neuvottelivat, mihin mentäisiin istumaan. Yksi heistä ehdotti.”Mennään tuonne Eläkeliiton pöytään.” Toiset suostuivat ja he suuntasivat pöytään, jossa istuin vain minä. Tapaus lämmitti ja tuntui hauskalta.

Toinen hauska tapaus huvittaa vieläkin. Oli ollut yhdistyksemme retki, jolla en itse ollut mukana. Kyllä nauroin makeasti, kun sain neljännen kerran terveiset matkalta ja kaikki kertoivat, miten Toivolan Markku oli sanonut lopuksi: ”Ruusut sitten minulle ja risut Helinälle.”  Näitä pieniä, mieltä lämmittäviä muistoja jää puheenjohtaja ajaltani mieleeni runsaasti. Kiitän niistä teitä.

Olen iloinen, että voin jättää yhdistyksen hyvässä kunnossa seuraajalleni. Toiminta on vilkasta ja toiminnan pyörittäjiä riittää. On tullut uusia, nuoria jäseniä hallitukseenkin. Yhdistyksen hallitus on erittäin toimintakykyinen, yhteishenkinen ja aktiivinen. Tässä hallituksessa on monenlaista osaamista. Kiitän hallitusta kuluneesta vuodesta. Minulla oli ilo työskennellä kanssanne.  Itse jatkan Eläkeliiton Raision yhdistyksen edustajana Vanhusneuvostossa. Yhteistyömme siis jatkuu.   

                                                                                                                                                 Toivon teille kaikille Rauhallista joulua ja mitä parhainta Uutta Vuotta!

Lämpimin terveisin Helinä                                                  

Vanhusneuvostot yhdessä

Vanhusneuvoston puheenjohtaja Auli Raunio

Sain olla mukana Valtiovarainministeriön järjestämässä seminaarissa ”Vanhusneuvosto koko ikäväestön asialla – Turvallisuus, sähköiset palvelut ja hyvä arki.” Seminaari oli valtakunnallinen tapahtuma. Raisiosta olivat  mukana puheenjohtaja Auli Raunio ja varapuheenjohtaja Veijo Mikola minun lisäkseni. Molemmat puheenjohtajat ovat osaajia, joilla on valtavasti tietoa ja kokemusta. Minä taas olin uutena vanhusneuvoston jäsenenä ja oppipoikana mukana.  Osallistujien määrä oli rajallinen, koska koulutus kattoi koko Suomen.

Vanhusneuvostopäivän avasi ministeri Sirpa Paatero. Ministeri totesi Valtiovarainministeriön tavoitteen olevan yhteiskunta, jossa kaikki ovat mukana. Poliitikot johtavat tätä maata, halusit tai et. Luottamus politiikkoihin on saatava ennen kuin tavoite toteutuu. Globalisaatio tuo myös päätöksentekoon omat paineensa. Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus on tärkeä asia. Jokaisen nuoren pitää päästä opiskelemaan. Ikäihmisille on taattava arvokas vanhuus. Teknologian kehityksen tulee mennä niin, että kaikki pysyvät mukana. On puhuttava selkokielellä niin, että myös ikäihmiset ymmärtävät. Kauniita sanoja ja hyviä tavoitteita, mutta konkreettisia keinoja toteuttamiseen odotin turhaan.

Tukea ja turvaa – ikäihmiset sähköisten palveluiden osiossa oli kolme alustusta + ryhmätyö aiheesta ”Ovatko digiasiat vanhusneuvostojen listalla.” Osallistujat oli jaettu etukäteen ryhmiin, joten me kaikki raisiolaiset olimme eri ryhmissä. Sirpa Vapaavuori Ikäteknologiakeskuksesta nosti esille mielestäni hyvin tärkeän ja ajankohtaisen asian sanoessaan: ”Iän mukaan ihmiset eivät ole homogeeninen ryhmä, kuten heitä nykyisin julkisuudessa käsitellään.” Digi-asioissakin oppiminen on hyvinkin yksilöllistä. Tämän asian olen omakohtaisesti kokenut. Eri tietokonekursseilla tulisikin huomioida osallistujamäärä hyvin tarkkaan. Ikä-ihmiset tarvitsevat lähes jokainen henkilökohtaisen opastuksen. Ihmisen omalla asenteella on myös suuri merkitys. Jos tulet kurssille pakosta opit paljon huonommin kuin hän, joka tulee vapaaehtoisesti ja innostuneena.                                                                             Liisa Tiainen VTKL ry totesi osuvasti: ”Digitalisation pitää auttaa, ei tuoda lisää taakkaa. Tavoitteena on ikäihmisten hyvinvointi. Ilon ja hyödyn kautta lähdetään oppimaan.”

Digitalisatiosta puhuttiin paljon. Digitalisatio ei saa syrjäyttää ketään, vaan perinteiset asiointitavat on turvattava. Digimaailman kieleen on kiinnitettävä enemmän huomiota. Keskustelussa tuli esille eri paikkakuntien digiopastusten saatavuus ja tarve. Kuunnellessani palautetta eri paikkakunnilta tulin vakuuttuneeksi, että Raisiossa asiat ovat hyvin. Toteuttipa digitalisation opastusta ja kehitystä mikä taho tahansa, ei sillä ole merkitystä. Tärkeää on se, että kaikki haluavat saavat tukea ja opastusta digiasioissa. Raisiossa saa apua ATK-asioissa monen eri toimijan ansiosta. Eläkeliiton Raision yhdistyksen panostus on hyvin merkittävä koko kaupungille.

Hyvään arkeen kuuluu tietenkin mielen hyvinvointi. Poimin keskustelusta joitakin mielestäni huomionarvoisia vinkkejä -tunne vahvuutesi, eteenpäin elämän haasteissa, tarvitaan muutoskyvykkyyttä, myötätunnosta toisia kohtaan saat itsekin mielenrauhaa, tarvitaan pitkäjännitteisyyttä. Puhuttiin vahvuusvarastosta - sinnikkyys, huumorintaju, sosiaalisuus, ahkeruus yms. Hyvä arki tulee seminaarinkin mukaan ihan tavallisista arjen asioista.

Seminaarin anti minulle oli lähinnä siinä, että sain kattavan kokonaiskuvan lähes koko Suomen vanhusneuvostotyöskentelystä. Uskon, että myös Valtiovarainministeriö sai hyvän kuvan vanhusneuvostojen puutteista, ongelmista ja kehitysnäkymistä. Uutena vanhusneuvoston jäsenenä sain lisää uskoa ja varmuutta osallistumiseeni vanhusneuvostotyöskentelyssä. Kaikkea oppii, kunhan paneutuu asioihin. Tulin vakuuttuneeksi siitä, että Raisiossa on asioita hoidettu huolella ja hyvin. Sain mielessäni todeta monille ideoille ja aloitteille, että Raisiossa on jo toteutettu. Aion ainakin omalta osaltani parhaalla mahdollisella tavalla lisätä raisiolaisille tietoa vanhusneuvostosta.   

Terveisin Helinä                                                                                                                            

Eläkeliiton Varsinais-Suomen piirin 45 vuotisjuhla

Johtoporrasta

Maanantaina 16.9. vietettiin Lehmirannassa Eläkeliiton Varsinais-Suomen piirin 45-vuotisjuhlaa. Tilaisuus alkoi keittolounaalla ja kakkukahveilla. Oli mukava tavata tuttuja ja vaihtaa mielipiteitä. Tunnelma oli iloinen ja odottava alusta alkaen. Paikalla oli juhlapuhujana Eläkeliiton puheenjohtaja Raimo Ikonen.

Piirin puheenjohtaja Juhani Tynjälä toivotti vieraat tervetulleiksi. Hän muisteli aikaa piirin perustamisesta lokakuussa 1974 tähän päivään asti. On eletty suurten muutosten aikaa. On tullut kansanterveyslaki, asteittain voimaan peruskoulu, laki kunnallisesta päiväkodista jne. Saatiin yhdistys joka kuntaan. Meillä on siis 45 yhdistystä. Varsinais-Suomen piiri on suurin Eläkeliiton piireistä. Jäsenmäärä on tällä hetkellä 17364. Varsinais-Suomen piirin jäsenmäärä on suurempi kuin kaikkien muiden Varsinais-Suomen eläkeläisjärjestöjen yhteen laskettu jäsenmäärä, iloitsi Tynjälä.

Juhlapuheen tuli pitämään Eläkeliiton puheenjohtaja Raimo Ikonen. Ikonen kertoi tehneensä väitöskirjaansa Turussa, joten tuntee nämä seudut hyvin jo niiltä ajoilta. Hän kiitti Varsinais-Suomen piirin toimintaa aktiivisuuresta ja saavutuksista, joista nosti esille jäsenhankinnan. Siinä hommassa piiri on pärjännyt erittäin hyvin. Ikonen mainitsi meidän elinaikanamme tapahtuneita, meitä koetelleita, isoja asioita –  öljykriisi, Miettusen hätätilahallitus, 70-luvun ihmisten muutto maalta kaupunkeihin ja Ruotsiin ym. Kaikissa kokemuksissa ja ponnisteluissa järjestötyö antoi lohtua ja voimaa muutoksiin.  Nyt järjestötyö on kansainvälisestikin hyvässä huudossa, kun maailmalla on kaikki mullin mallin, totesi Ikonen.

Eläkejärjestelmät ovat kovan paineen alla, joten tässä asiassa järjestöt ovat hyvin tärkeitä. Otteet ovat koventuneet monessa suhteessa. Näpit irti maksussa olevista eläkkeistä, tokaisi Ikonen. Järjestötyö on antanut puhujalle itselleen paljon, joten selvää on - tätä työtä jatketaan, lupasi Ikonen.

 Ikonen kertoi Eetun tekemästä tutkimuksesta ”huomisen kynnyksellä”- miten eläkeläiset kokevat elämänsä. Eriarvoisuus on lisääntynyt, 71% kokee ikään kohdistuvaa syrjintää. Huolen aiheita olivat: Eläkkeiden pienuus, sotepalveluiden saatavuus ja laatu sekä yksinäisyys.  Edunvalvonta on tullut vuosi vuodelta tärkeämmäksi niin liiton, piirien kuin yhdistystenkin toiminnassa.

Ikonen kertoi tuoreesta eläkepalaverista EK:n johdon kanssa, Eläkerahastot yms asiat käytiin lävitse. Perusfaktat eläkkeistä on hyvä tietää. Eläkeliiton sivuilta näkee tulojen jakautumisen ja voi todeta itse miten pienet eläkeläisten tulot ovat. Keskipalkka on 1459€ ja vain 7%  eläkeläisistä saa yli 3000€ eläkettä. Kansainvälisesti, ostovoimalla mitattuna alle meidän ovat vain Malta, Kreikka ja Saksa. Ikonen kommentoi myös puolueiden nuorten ulostuloja eläkekannanotoillaan. Ohje oli, ettei rakennella aitoja sukupolvien välille. Suhtaudutaan nuorisoon maltilla. Olemme maksaneet lastemme koulutuksen, rakentaneet hyvinvointiyhteiskunnan, olemme maksaneet vanhusten hoivan yms., luetteli Ikonen.  Ylisukupolvisuus korostuu meissä. Jokainen kantaa huolta lapsistaan. Se on meihin sisään rakennettu. Eläketurvakeskuksen mukaan eläkekestävyys ulottuu 2050 luvun puoliväliin asti ja siihen mennessähän olisi pitänyt tapahtua monissa asioissa muutosta – työllisyysaste, sijoitustuotot, työperäinen maahanmuutto, työelämän houkuttavuus, ilmastotekijät, luetteli Ikonen.

Puhuja kehotti kuulijoita lukemaan Jaakko Kianderin blogeja. Niissä on oikea ääni kellossa. Siteeraan suoraan Ikosta: ”Kaikessa rauhassa pää pystyssä eteenpäin. Faktat ovat puolellamme ja eläkkeet nauttivat perustuslain suojaa. Oikeudenmukaisuus perustuu sukupolvisopimukseen. Eläkerahastoissa on valtava pesämuna, jota voisi käyttää indeksien muuttamiseen."

Hallitusohjelmasta Ikonen totesi ajan rajallisuudesta johtuen vain, että ohjelma on eläkeläisille hyvä sanallisella tasolla.

Juhlassa kuultiin puheenvuorot piirin entisiltä puheenjohtajilta Touko Niemelältä, Pertti Kuopilalta ja Reima Eskolalta. Puheenvuoroissa muisteltiin huumorilla menneitä. Kuoppila ja Niemelä mainitsivat puheissaan Hilda Katteluksen. Katteluksen sanomaa: ”Elämä, jonka elää vain itselleen, on turhaan heitettyä elämää". Reima Eskola ihmetteli Hannu Tenhiälää ja Jukka Salmelaa, kun kumpikaan ei osaa lukea eikä kirjoittaa, mutta puhetta tulee.

Saimme puheiden lomassa myös kulttuuria. Saara Helena Kuusjoelta lausui ja lauloi upeasti. Hän lauloi myös lapsenlapsensa kanssa. Saara Helena on karaokemestari ja toimii Lehmirannassa lomaemäntänä.

Terveisin  Helinä

Oikeudenmukaisuus ja lupaukset

Ilolan Arboretum

Kesä on saapunut. Luonto on kauneimmillaan. Nautitaan jokaisesta hetkestä. Yhdistyksen toiminta on pääosin kesätauolla. Kiitän yhdistyksemme jäseniä kuluneesta kevätkaudesta - mukavasta yhdessäolosta, ansiokkaasta osallistumisestanne sekä kaikesta saamastani palautteesta toimintaamme liittyen. Kiitän yhdistyksemme hallitusta

vireästä toiminnasta, rohkeista kannanotoista ja aktiivisesta vaikuttamisesta ikäihmisten asioiden kohentamiseksi.

Eläkeläisliittojen etujärjestö Eetu julkaisee kolmen vuoden välein kyselytutkimuksen eläkeläisten näkemyksistä – ”Huomisen kynnyksellä 2019” ilmestyi toukokuussa. Tutkimus antaa hyvän kuvan eläkeläisten ajatuksista ja tulevaisuuden näkemyksistä. Tutkimusta on käsitelty laajasti EL-sanomissa N:o 3. Kehottaisin lukemaan ainakin pääkirjoituksen ja puheenjohtajan palstan.

Tutkimuksen tulokset pähkinänkuoressa: eläkeläisjärjestöjen toimintaan ollaan aikaisempaa vähemmän innokkaita osallistumaan ja järjestöjä pidetään etäisinä ja tuntemattomina. Eläkeläisjärjestöt katsotaan kuitenkin tarpeellisiksi ja valtaosa vaatii järjestöiltä nykyistä enemmän aktiivisuutta ja ärhäkkyyttä edunvalvontaan. Varsinkin nuoremmat odottavat aktiivisempaa otetta etujen ajamiseen. Eläkeläisjärjestöt hahmottuvat nuoremmille edunvalvontaorganisaatioina ja varttuneemmille taas palveluorganisaatioina.

 Suurin tyytymättömyyden aihe on eläkeläisten taloudellinen tilanne. Toiseksi suurin murhe on hoivapalveluiden laatu ja sosiaali- ja terveyspalvelujen heikko saatavuus. 
 Ikääntyneet kokevat lisäksi olevansa toisen luokan kansalaisia. Tulos kertoo siitä, että ikääntyneiden äänen tulisi kuulua voimakkaammin yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. 
.
Vain harva uskoo, että eläkejärjestelmämme tarjoaa jatkossa tarpeeksi kattavan tuen eläkeläisille. Eläkeasioissa ei luoteta maan hallitukseen eikä eduskuntaan.

Tärkeimmäksi eläkeläisjärjestöjen tarjoamaksi eduksi katsotaan tiedon saaminen eläkeläisiä koskevista asioista. Toiseksi tärkeämmäksi nousee edunvalvonta ja vaikuttaminen eritasoiseen päätöksentekoon.  

Kaikesta edellä olleesta huolimatta eläkeläiset ovat kuitenkin suhteellisen tyytyväisiä omaan elämäänsä. Vähiten he ovat tyytyväisiä siihen, miten oikeudenmukaisuus tapahtuu yhteiskunnassa. Vain hyvin pieni määrä uskoo oikeudenmukaisuuden toimivan hyvin ja vielä pienempi osa eläkeläisistä uskoo oman äänensä tulevan kuulluksi päätöksenteossa.

Tutkimuksen tulokset antavat selvän signaalin Eläkeliiton kaikille tasoille. Edunvalvontaan tulee panostaa kaikkien. Ruohonjuuritasolta pitää lähteä liikkeelle. Uskon, että vaikuttamaan kyllä pystymme, kunhan teemme töitä asian eteen. Tutkimustuloksessa pysähdytti se, miten  epäoikeudenmukaiseksi eläkeläiset kokevat yhteiskunnan päätöksenteon.  

Raimo Ikonen pohtii puheenjohtajapalstalla, että eläkekeskustelussa tarvitaan tietoon perustuvaa myönteistä ja ylisukupolvista otetta. Ikonen toteaa myös, että vastakkainasettelu kovenee. Surullista on kuunnella tiedotusvälineistä, kuinka syöt lasten ja lastenlasten leipää, jos vaadit oikeudenmukaisuutta eläkeläisille.

 Työeläkkeet määräytyvät palkkojen perusteella ja ovat eläkeaikaan siirrettyä palkkaa. Eläkkeiden kehitykseen voidaan vaikuttaa heikentämällä indeksejä tai verotuksella ja erilaisilla maksuilla. Työeläkkeitä ei makseta valtion budjetista. Päätöksenteossa on unohdettu oikeudenmukaisuus ja rikottu lupaukset. Taitetun indeksin ansiosta eläkkeet ovat vuosi vuodelta jääneet jälkeen palkoista. Nyt olisi aika korjata tehty väliaikaiseksi luvattu epäoikeudenmukaisuus.  Miltä muulta väestöryhmältä kuin eläkeläisiltä olisi voitu tällä tavalla, yksipuolisesti heikentää etuuksia. Kukaan ei taida enää muistaa, että indeksien muutoksen piti olla völiaikainen.

Lauri Viidan sanoin: "”Kaikin soluin, sydämin usko, tahdo jotakin, niin se kerran tapahtuu! Tuhat kertaa tuhat vuotta mitään ei voi tehdä suotta.”

                                                                                

Toivotan teille kaikille lämmintä kesää

Helinä

Ministeri Raisiossa

Ministeri Annika Saarikko vieraili tänään 18.2. Raisiossa Eläkeliiton Raision yhdistyksen kutsumana.

Tilaisuudessa oli runsas 100 kuulijaa. Ministeri alusti ajankohtaisista asioista mm. vanhustenhuollosta, mutta käsitteli koko ihmisen elämän kaarta.  Itselleni jäi se käsitys, että kaikessa kaameudessaan tapahtuneiden vanhustenhuollon epäkohtien esille tulo ja käynnissä oleva keskustelu on hyvä asia. Paljon on jo tehty asioiden korjaamiseksi ja paljon on tulossa parannuksia asioihin. Mieltäni lämmitti se, millä otteella ministeri tarttui tähän tapahtuneeseen ihmisarvoa polkeneeseen kohteluun. Ministeri otti esille, miten paljon mahtuu mahdollisuuksia kotihoidon ja laitoshoidon väliin.  Ministeri nosti esille erityisinä ryhminä muistisairaat ja kehitysvammaiset, jotka eivät itse pysty mitenkään puolustautumaan. Heräsi kysymys – onko oikein heidänkin kohdallaan palvelut kilpailuttaa.

Kysymyksiä ministerille tuli heti, kun keskustelu avattiin. En saanut puheenvuoroa kaikille, jotka olivat jo etukäteen puheenvuoron varanneet. Kysyttiin eläkkeiden verotuksesta. Ministeri myönsi, että eläkeläisten verotus on korkea. Kysyttiin koulutuksesta, lähinnä ammatillisesta koulutuksesta, johon kaivattiin lisää resursseja hyvin perusteluin. Ministerin vastauksesta ilmeni mm. että oppisopimuskoulutus Suomessa on vielä lapsen kengissä. Hoiva-alalla myös voitaisiin hyödyntää oppisopimuskoulutusta.

Työeläkkeistä ministeri pistettiin koville. Tivattiin eläkerahastojen varallisuutta ja sitä, mihin rahat käytetään. Kysyttiin, miksi poliitikot puuttuvat ollenkaan työeläkkeisiin, koska työeläkkeet eivät ole valtion kassasta poissa. Tavallaan poliitikot puuttuvat eläkkeisiin sitäkin kautta, että samat poliitikot istuvat eläkeyhtiöiden hallituksissa. Ministeri ymmärsi, että eläkeläiset kokevat ns. taitetun indeksin epäoikeudenmukaiseksi, mutta korjausta ei ministeri siihen luvannut. Olen ihmetellyt asennetta joka meitä seuraavalla sukupolvella on, kun he sanovat, että he maksavat meidän eläkkeemme. Ministeri selvitti asian näin. Me olemme kyllä maksaneet itse eläkkeemme, mutta se ei mene niin, että uudet sukupolvet alkaisivat kerätä taas nollasta eläkettään. Meillä on sukupolvien välinen sopimus. Käsitin asian niin, että jos eläkerahastoista rahat loppuisivat, niin tuleva sukupolvi joutuisi maksamaan meidän eläkkeitämme. On siis huolehdittava eläkerahastojen riittävyydestä ottaen huomioon matalan syntyvyyden. Vain takuueläkkeisiin, siis kaikkein pienimpiin eläkkeisiin ministeri lupasi korotuksia.

Keskusteltiin ja kysyttiin hoitohenkilökunnan riittävyydestä, hoidon laadusta, valvonnasta, poliisien riittävyydestä yms. asioista. Ministeri tivasi kunnilta tehokkaampaa valvontaa ostetun palvelun suhteen. Oma kommenttini on - se on nyt huomattu, että palvelun tarjoajan moraaliin ei voi luottaa. Valvonta on välttämätöntä. Kukaan ei kysynyt mitään Sotesta. Sanoin ministerille tulleeni keskustelun koordinoijaksi, koska halukkaita ei olut, sillä jokainen halusi päästä itse kysymään. Olin saanut etukäteen joitakin kysymyksiä, en edes niitä ehtinyt esittää. Ministeri kehotti panemaan sähköpostiin ja lupasi vastata.

Ministerin vierailu jätti varmasti paljon kysymyksiä, vaikka vastauksiakin saimme. Tälle yleisölle aika tuntui kovasti rajalliselta. Yleisö oli aidosti kiinnostunut asioista. Näin yleisön joukossa myös muiden eläkeläisyhdistysten edustajia ja siitä olin iloinen. Ministerihän on kaikkien eläkeläisten yhteinen ministeri. Kaikki eläkeläiset yhdessä olemme enemmän. Uskon, että tilaisuuden suurin anti oli siinä, että ministeri sai uutta innostusta tänne kentälle. Kukaan mukana olleista ei varmasti jätä äänestämättä.

 

 

 

 

 

Onko maallamme malttia ikääntyä arvokkaasti



Raision Vanhusneuvoston puheenjohtaja Auli Raunio ja
varapuheenjohtaja Veijo Mikola

Sain tilaisuuden Vanhusneuvoston varajäsenenä
osallistua Sosiaali- ja terveysministeriön järjestämään juhlaseminaariin. Tilaisuus oli Sipilän hallituksen kärkihankkeiden loppuseminaari. Tilaisuuden juontajana toimi geriatrian professori Jaakko Valvanne, joka hoiti tehtävän loistavasti.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko avasi seminaarin. Puheessaan ministeri loi vanhuksista aivan toisenlaisen kuvan, kuin  viimeaikoina on totuttu tiedotusvälineistä saamaan. Saarikon puheessa vanhus on yksilö, osa perhettä, osa sukupolvien välistä ketjua.
Saarikko puhui elämänkaaren muuttumisesta, yksinasumisen ja palvelutalon välillä olevista mahdollisuuksista ja loi valoisan näkökulman ikääntymiseen.
Minua kiinnosti seminaarin paneelikeskustelu. Keskusteluttajina olivat toimittaja Eva Polttila ja professori Jaakko Valvanne. Paneeliin osallistuivat: Aila Paloniemi (Kesk.), Markku Eestilä (kok.), Matti Torvinen(sin.), Heli Järvinen (vihr.), Sari Essayah (kd.), Anneli Kiljunen (sdp.), sekä Juha Väätäinen (ps.)
Panelistit saivat aluksi vastata, mitä ajattelivat vanhusten asemasta tällä hetkellä ja vanhusten huollosta syntyneestä kohusta. Vastauksissa nostettiin esille hyvien hoitopaikkojen olemassaolo, syyllistäminen kiellettiin, tapausten räikeys yllätti yms. Vain Sari Essay jäi tästä kierroksesta mieleeni. Essayah tuomitsi touhun löperöksi ja totesi, että suositukset ovat yhtä tyhjän kanssa.
Toinen kysymys kuului: miten puolueenne tulee ottamaan huomioon ikääntymisen? Kaikilla puolueilla oli oma ikäpoliittinen ohjelmansa. Paljon hyvää luvattiin ja monet kannattivat vanhusasiamiestä ja puhuttiin myös liikunnasta ja omasta vastuusta. Tällä kierroksella jäi mieleeni Paavo Arhinmäki, joka lupasi maksuttomat palvelut kaikille eläkeläisille, koska se aktivoisi vanhuksia.
Panelisteja pyydettiin mainitsemaan kolme tärkeää asiaa vanhustenhuollossa.
Hyviä ehdotuksia tuli kaikilta puolueilta Mieleeni jäi Sari Essayah´in ehdotus - sosiaalihuollon palveluille maksukatto, siis myös kotipalveluille.
Miten taataan, että saadaan taitavaa henkilökuntaa?  Selvästi työehtoja ja palkkaa parantamaan lähtivät Arhinmäki, Väätäinen, Heli Järvinen ja Anneli Kiljunen. Työperäistä maahanmuuttoa suosittelivat kokoomus ja RKP. Keskusta tekisi yhteistyötä järjestöjen kanssa ja hyödyntäisi vapaaehtoistyötä, asennemuutos pitää tulla  ja hoidon porrastus saada kuntoon. Kysymykseen, mistä saadaan rahat, Kokoomus, keskusta, kristilliset ja RKP panostaisivat työllisyyden nostoon, SDP laajentaisi veropohjaa, vasemmisto leikkaisi yrityksiltä, perussuomalaiset ottaisivat eläkerahastoilta ja kiristäisivät pääomaverotusta. Vihreät kielsivät  ehdottomasti koskemasta eläkerahastoihin, koska niiltä loppuvat vihreiden mukaan rahat. Yritystukia maksetaan liikaa ja vihreät ottaisivat rahaa niistä
Panelisteilta kysyttiin, voisitteko olla siellä Eduskunnassa riitelemättä?
Useimmat vastasivat, mitä mieleen tuli, noteeraamatta mitenkään kysymystä. Ihmettelin, mitä senioripaketti hallitusneuvotteluissa tai lähiesimies palveluyksiköissa eduskunnan riitoja parantaisi. Väätäinen vastasi: "sopimalla", Väätäinen vastasi muutenkin kaikkiin kysymyksiin suoraan, reippaasti ja selkeästi. Avasi vielä takkinsakin ja näytti, kuinka hyvä kunto hänellä on. Ei ollut miehellä ylimääräisiä kiloja.
Hankepäällikkö Satu Karppanen ja projektipäällikkö Anja Noro STM:stä kertoivat, mitä kärkihankkeista opittiin? Maakunnallisia kokeiluja oli seitsemän ja yksi kolmen kunnan kokeilu. Hankkeita olivat mm. -  asiakas- ja palveluohjaus, toimiva kotihoito, omais- ja perhehoito, asumisen ja palvelun yhdistäminen ja maakunnissa muutosagentit.
Päällimmäisenä jäi kärkihankkeista mieleeni, mikä valtava työ näissä on kolmen vuoden aikana tehty. Valtava määrä ihmisiä on ollut suunnittelemassa ja toteuttamassa hankkeita. Muutosagentteja on 19.  Yksi kärkihankkeista toteutettiin Varsinais-Suomessa - Keskitetty alueellinen asiakas ja palveluohjaus. Rahaa kärkihankkeisiin on kulunut mieletön määrä. Kaikki hankkeet tähtäävät siihen, että maakunnat syntyvät ja sote viedään maaliin. Ellei tule sotea, paljonko hankkeista on hyötyä? Eletään soten suhteessa jännittäviä aikoja
Kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee esitteli askelmerkit tulevaan - ratkaisuja ja mahdollisuuksia.
"Yhteiskunnassa tarvitaan iso muutos. Nykyinen tapa ajatella ja toimia on väärä", sanoi Sillanaukee.
Kärkihankkeet ovat nyt valmistuneet ja aika näyttää, miten ne käytännössä toimivat ja mitä tulosta tuottavat. Sillanaukee oli hyvin vakuuttava listatessaan kärkihankkeiden tuomia parannuksia.

Ministeri Elisabeth Rehn oli seminaarissa haastateltavana. Haastattelijana oli emeritus uutisankkuri Urpo Martikainen. Elisabeth Rehn  jakoi meille koskettavalla tavalla oman näkökulmansa omaishoitajuuteen.
Lopuksi seminaari tarjosi musiikkiesityksen kaikenikäisille. Esiintyjänä Tuuletar vocoi folk hop - yhtye.


SIIRRYIMME UUDELLE VUOSIKYMMENELLE

Vuosi on vaihtunut ja uusi hallitus aloittelee toimintaansa. Yhdistyksen toiminnassa siirryttiin uudelle vuosikymmenelle. On pysähdyksen paikka. Joskus on tarpeen vähän hengähtää ja arvioida niin mennyttä kuin tulevaakin.

Vuosi 2018 jäi mieleemme juhlavuotena. Yhdistyksemme saavutti 30 vuoden iän. Se on iloinen asia. Itselleni jäi viime vuodesta hyvin voimakkaasti mieleen se, miten näin usean iäkkäämmän jäsenemme kunnon romahtavan. Keväällä kutsuimme koolle kaikki yli 80 vuotiaat, yksin asuvat jäsenet, jotka olivat jääneet pois tapaamisistamme. Tilaisuus oli hyvin onnistunut. Puheensorina täytti salin ja juttua riitti. Otimme yhteyttä lokakuussa uudelleen tarjotaksemme kuljetusta 30-vuotis juhlaamme. Sain kuulla useamman ikävän kertomuksen. Paljon oli tapahtunut pienellä aikavälillä. Viime vuosi jäi erityisesti mieleeni muistutuksena ajan rajallisuudesta.

Edessämme ovat uudet haasteet ja tavoitteet. Yhdistyksemme on valinnut kärkihankkeekseen edunvalvonnan. Näin vaalivuonna on päällimmäisenä ajatus viedä viestiä tuleville päättäjille eläkeläisten arkielämästä – epäkohdista ja puutteista. Haluaisimme myös kuulla eri puolueiden edustajien näkemyksiä ja suhtautumista ikä-ihmisiin. Tähän liittyen olemme tehneet aloitteen Raision Vanhusneuvostolle. Toiveenamme olisi, että lähtisimme kaikki eläkeläisyhdistykset yhdessä nostamaan vaalikeskusteluihin näitä meille tärkeitä asioita.

Olimme eilen Maskussa kuulemassa ministeri Annika Saarikon näkemyksiä sotesta. Eläkeliiton Maskun yhdistys oli järjestänyt tilaisuuden. Sotesta en tilaisuudessa viisaammaksi tullut. Sote on yhtä epävarma, kuin tiedotusvälineet ovat kertoneet. Ministeri myönsi, että puutteita siinä on, mutta olisi kuitenkin jonkinlainen uusi alku.

Ministeri oli perheministerinä huolissaan syntyvyyden laskusta ja näin ollen huoltosuhteen heikkenemisestä Siitähän olemme kuulleet kyllästymiseen asti, miten olemme heikentämässä huoltosuhdetta. Ministeri sentään tasoitteli tätä huoltosuhdetta toteamalla elinkaaren muutoksen. On oikeastaan tullut yksi sukupolvi lisää. Eliniän pidennyttyä moni 65 vuotias saattaa hyvinkin elää vielä 30 vuotta, eivätkä ne 65 vuotiaat mitenkään ole huoltosuhdetta heikentämässä. Ministeri antoi hyvän kuvan terveyspalveluiden kehityksestä, mutta sehän oli tuttua jo ennestään. Tuttua oli sekin, miten hallitsemattoman kehityksen seurauksena palvelut valuvat yksityisille yrittäjille Attendolle ja Pihlajalinnalle. Samat pelisäännöt pitäisi olla niin julkisella sektorilla kuin yksityiselläkin.

Ministeri muistutti, että Suomi on Euroopan nopeimmin ikääntyvä maa. Erityisesti ministeri kantoi huolta niistä kaikkein heikoimmista, joilla ei ollut mahdollisuutta päästä tulemaan Maskutalolle. Ministerin mukaan Suomi on kahtia jakautunut maa. Ministeri toivoi myös järjestöiltä uutta otetta asioihin tarttumiseen. Sitä tässä nyt yhdistyksemme on tekemässä – nostamassa eläkeläisten asioita mukaan vaalikeskusteluihin.

Viesti, jota itse haluaisin viedä päättäjien tietoon, on kaikkein pienimmät eläkkeet. On nöyryyttävää elää hyvinvointivaltiossa 1000 euron eläkkeellä. Eläkeliiton toiminnanjohtaja Anssi Kemppi kirjoittaa eläkeläisköyhyydestä ja toteaa, että 40% eläkeläisistä saa alle 1250 € eläkettä ja kaksi kolmasosaa näistä on naisia. Kemppi toteaa lisäksi, että 17% eläkeläisistä elää köyhyysrajan alapuolella. Haluaisin nostaa keskusteluun yksinelävien aseman. Vaikka eläke on pieni niin pärjää, kun eläkkeitä on kaksi. Yksineläjällä on kuitenkin lähes samat menot kuin yhdessä asuvilla. Tähän asiaan ministeri lupailikin monelta osalta parannusta.

Ministeri Saarikko vierailee yhdistyksemme kutsusta Raisiossa maanantaina 18.2. kaupungintalon valtuustosalissa klo 10 alkavassa tilaisuudessa. Tilaisuus alkaa kahvitarjoilulla. Tilaisuuden aiheina ovat eläkeläisten arkielämän asiat. Odotamme runsasta osanottoa.

Helinä