Oikeudenmukaisuus ja lupaukset

Ilolan Arboretum

Kesä on saapunut. Luonto on kauneimmillaan. Nautitaan jokaisesta hetkestä. Yhdistyksen toiminta on pääosin kesätauolla. Kiitän yhdistyksemme jäseniä kuluneesta kevätkaudesta - mukavasta yhdessäolosta, ansiokkaasta osallistumisestanne sekä kaikesta saamastani palautteesta toimintaamme liittyen. Kiitän yhdistyksemme hallitusta

vireästä toiminnasta, rohkeista kannanotoista ja aktiivisesta vaikuttamisesta ikäihmisten asioiden kohentamiseksi.

Eläkeläisliittojen etujärjestö Eetu julkaisee kolmen vuoden välein kyselytutkimuksen eläkeläisten näkemyksistä – ”Huomisen kynnyksellä 2019” ilmestyi toukokuussa. Tutkimus antaa hyvän kuvan eläkeläisten ajatuksista ja tulevaisuuden näkemyksistä. Tutkimusta on käsitelty laajasti EL-sanomissa N:o 3. Kehottaisin lukemaan ainakin pääkirjoituksen ja puheenjohtajan palstan.

Tutkimuksen tulokset pähkinänkuoressa: eläkeläisjärjestöjen toimintaan ollaan aikaisempaa vähemmän innokkaita osallistumaan ja järjestöjä pidetään etäisinä ja tuntemattomina. Eläkeläisjärjestöt katsotaan kuitenkin tarpeellisiksi ja valtaosa vaatii järjestöiltä nykyistä enemmän aktiivisuutta ja ärhäkkyyttä edunvalvontaan. Varsinkin nuoremmat odottavat aktiivisempaa otetta etujen ajamiseen. Eläkeläisjärjestöt hahmottuvat nuoremmille edunvalvontaorganisaatioina ja varttuneemmille taas palveluorganisaatioina.

 Suurin tyytymättömyyden aihe on eläkeläisten taloudellinen tilanne. Toiseksi suurin murhe on hoivapalveluiden laatu ja sosiaali- ja terveyspalvelujen heikko saatavuus. 
 Ikääntyneet kokevat lisäksi olevansa toisen luokan kansalaisia. Tulos kertoo siitä, että ikääntyneiden äänen tulisi kuulua voimakkaammin yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. 
.
Vain harva uskoo, että eläkejärjestelmämme tarjoaa jatkossa tarpeeksi kattavan tuen eläkeläisille. Eläkeasioissa ei luoteta maan hallitukseen eikä eduskuntaan.

Tärkeimmäksi eläkeläisjärjestöjen tarjoamaksi eduksi katsotaan tiedon saaminen eläkeläisiä koskevista asioista. Toiseksi tärkeämmäksi nousee edunvalvonta ja vaikuttaminen eritasoiseen päätöksentekoon.  

Kaikesta edellä olleesta huolimatta eläkeläiset ovat kuitenkin suhteellisen tyytyväisiä omaan elämäänsä. Vähiten he ovat tyytyväisiä siihen, miten oikeudenmukaisuus tapahtuu yhteiskunnassa. Vain hyvin pieni määrä uskoo oikeudenmukaisuuden toimivan hyvin ja vielä pienempi osa eläkeläisistä uskoo oman äänensä tulevan kuulluksi päätöksenteossa.

Tutkimuksen tulokset antavat selvän signaalin Eläkeliiton kaikille tasoille. Edunvalvontaan tulee panostaa kaikkien. Ruohonjuuritasolta pitää lähteä liikkeelle. Uskon, että vaikuttamaan kyllä pystymme, kunhan teemme töitä asian eteen. Tutkimustuloksessa pysähdytti se, miten  epäoikeudenmukaiseksi eläkeläiset kokevat yhteiskunnan päätöksenteon.  

Raimo Ikonen pohtii puheenjohtajapalstalla, että eläkekeskustelussa tarvitaan tietoon perustuvaa myönteistä ja ylisukupolvista otetta. Ikonen toteaa myös, että vastakkainasettelu kovenee. Surullista on kuunnella tiedotusvälineistä, kuinka syöt lasten ja lastenlasten leipää, jos vaadit oikeudenmukaisuutta eläkeläisille.

 Työeläkkeet määräytyvät palkkojen perusteella ja ovat eläkeaikaan siirrettyä palkkaa. Eläkkeiden kehitykseen voidaan vaikuttaa heikentämällä indeksejä tai verotuksella ja erilaisilla maksuilla. Työeläkkeitä ei makseta valtion budjetista. Päätöksenteossa on unohdettu oikeudenmukaisuus ja rikottu lupaukset. Taitetun indeksin ansiosta eläkkeet ovat vuosi vuodelta jääneet jälkeen palkoista. Nyt olisi aika korjata tehty väliaikaiseksi luvattu epäoikeudenmukaisuus.  Miltä muulta väestöryhmältä kuin eläkeläisiltä olisi voitu tällä tavalla, yksipuolisesti heikentää etuuksia. Kukaan ei taida enää muistaa, että indeksien muutoksen piti olla völiaikainen.

Lauri Viidan sanoin: "”Kaikin soluin, sydämin usko, tahdo jotakin, niin se kerran tapahtuu! Tuhat kertaa tuhat vuotta mitään ei voi tehdä suotta.”

                                                                                

Toivotan teille kaikille lämmintä kesää

Helinä