Eläkeliiton Varsinais-Suomen piirin 45 vuotisjuhla

Johtoporrasta

Maanantaina 16.9. vietettiin Lehmirannassa Eläkeliiton Varsinais-Suomen piirin 45-vuotisjuhlaa. Tilaisuus alkoi keittolounaalla ja kakkukahveilla. Oli mukava tavata tuttuja ja vaihtaa mielipiteitä. Tunnelma oli iloinen ja odottava alusta alkaen. Paikalla oli juhlapuhujana Eläkeliiton puheenjohtaja Raimo Ikonen.

Piirin puheenjohtaja Juhani Tynjälä toivotti vieraat tervetulleiksi. Hän muisteli aikaa piirin perustamisesta lokakuussa 1974 tähän päivään asti. On eletty suurten muutosten aikaa. On tullut kansanterveyslaki, asteittain voimaan peruskoulu, laki kunnallisesta päiväkodista jne. Saatiin yhdistys joka kuntaan. Meillä on siis 45 yhdistystä. Varsinais-Suomen piiri on suurin Eläkeliiton piireistä. Jäsenmäärä on tällä hetkellä 17364. Varsinais-Suomen piirin jäsenmäärä on suurempi kuin kaikkien muiden Varsinais-Suomen eläkeläisjärjestöjen yhteen laskettu jäsenmäärä, iloitsi Tynjälä.

Juhlapuheen tuli pitämään Eläkeliiton puheenjohtaja Raimo Ikonen. Ikonen kertoi tehneensä väitöskirjaansa Turussa, joten tuntee nämä seudut hyvin jo niiltä ajoilta. Hän kiitti Varsinais-Suomen piirin toimintaa aktiivisuuresta ja saavutuksista, joista nosti esille jäsenhankinnan. Siinä hommassa piiri on pärjännyt erittäin hyvin. Ikonen mainitsi meidän elinaikanamme tapahtuneita, meitä koetelleita, isoja asioita –  öljykriisi, Miettusen hätätilahallitus, 70-luvun ihmisten muutto maalta kaupunkeihin ja Ruotsiin ym. Kaikissa kokemuksissa ja ponnisteluissa järjestötyö antoi lohtua ja voimaa muutoksiin.  Nyt järjestötyö on kansainvälisestikin hyvässä huudossa, kun maailmalla on kaikki mullin mallin, totesi Ikonen.

Eläkejärjestelmät ovat kovan paineen alla, joten tässä asiassa järjestöt ovat hyvin tärkeitä. Otteet ovat koventuneet monessa suhteessa. Näpit irti maksussa olevista eläkkeistä, tokaisi Ikonen. Järjestötyö on antanut puhujalle itselleen paljon, joten selvää on - tätä työtä jatketaan, lupasi Ikonen.

 Ikonen kertoi Eetun tekemästä tutkimuksesta ”huomisen kynnyksellä”- miten eläkeläiset kokevat elämänsä. Eriarvoisuus on lisääntynyt, 71% kokee ikään kohdistuvaa syrjintää. Huolen aiheita olivat: Eläkkeiden pienuus, sotepalveluiden saatavuus ja laatu sekä yksinäisyys.  Edunvalvonta on tullut vuosi vuodelta tärkeämmäksi niin liiton, piirien kuin yhdistystenkin toiminnassa.

Ikonen kertoi tuoreesta eläkepalaverista EK:n johdon kanssa, Eläkerahastot yms asiat käytiin lävitse. Perusfaktat eläkkeistä on hyvä tietää. Eläkeliiton sivuilta näkee tulojen jakautumisen ja voi todeta itse miten pienet eläkeläisten tulot ovat. Keskipalkka on 1459€ ja vain 7%  eläkeläisistä saa yli 3000€ eläkettä. Kansainvälisesti, ostovoimalla mitattuna alle meidän ovat vain Malta, Kreikka ja Saksa. Ikonen kommentoi myös puolueiden nuorten ulostuloja eläkekannanotoillaan. Ohje oli, ettei rakennella aitoja sukupolvien välille. Suhtaudutaan nuorisoon maltilla. Olemme maksaneet lastemme koulutuksen, rakentaneet hyvinvointiyhteiskunnan, olemme maksaneet vanhusten hoivan yms., luetteli Ikonen.  Ylisukupolvisuus korostuu meissä. Jokainen kantaa huolta lapsistaan. Se on meihin sisään rakennettu. Eläketurvakeskuksen mukaan eläkekestävyys ulottuu 2050 luvun puoliväliin asti ja siihen mennessähän olisi pitänyt tapahtua monissa asioissa muutosta – työllisyysaste, sijoitustuotot, työperäinen maahanmuutto, työelämän houkuttavuus, ilmastotekijät, luetteli Ikonen.

Puhuja kehotti kuulijoita lukemaan Jaakko Kianderin blogeja. Niissä on oikea ääni kellossa. Siteeraan suoraan Ikosta: ”Kaikessa rauhassa pää pystyssä eteenpäin. Faktat ovat puolellamme ja eläkkeet nauttivat perustuslain suojaa. Oikeudenmukaisuus perustuu sukupolvisopimukseen. Eläkerahastoissa on valtava pesämuna, jota voisi käyttää indeksien muuttamiseen."

Hallitusohjelmasta Ikonen totesi ajan rajallisuudesta johtuen vain, että ohjelma on eläkeläisille hyvä sanallisella tasolla.

Juhlassa kuultiin puheenvuorot piirin entisiltä puheenjohtajilta Touko Niemelältä, Pertti Kuopilalta ja Reima Eskolalta. Puheenvuoroissa muisteltiin huumorilla menneitä. Kuoppila ja Niemelä mainitsivat puheissaan Hilda Katteluksen. Katteluksen sanomaa: ”Elämä, jonka elää vain itselleen, on turhaan heitettyä elämää". Reima Eskola ihmetteli Hannu Tenhiälää ja Jukka Salmelaa, kun kumpikaan ei osaa lukea eikä kirjoittaa, mutta puhetta tulee.

Saimme puheiden lomassa myös kulttuuria. Saara Helena Kuusjoelta lausui ja lauloi upeasti. Hän lauloi myös lapsenlapsensa kanssa. Saara Helena on karaokemestari ja toimii Lehmirannassa lomaemäntänä.

Terveisin  Helinä