Historian havinaa
Forssassa
Iloinen
puheensorina kuului Keon pysäkillä Raisiossa torstaina 27.8. jo ennen klo 8
aamulla. Eläkeliiton Raision yhdistyksen jäsenet odottelivat bussia yhteiselle
sokkomatkalle Naantalin yhdistyksen kanssa. Sokkomatkat ovat tulleet niin
rutiineiksi, ettei kukaan enää yritäkään tivata etukäteen, mihin mennään.
Seikkailunhaluiset lähtevät sokkomatkalle. Retken oli suunnitellut ja vetäjänä
toimi Naantalin yhdistyksen puheenjohtaja Seija Tuominen.
Matkamme
suuntautui Hämeen härkätietä pitkin kohti Forssaa. Tunnelma autossa oli
leppoisan hilpeä. Puheensorina täytti auton. Kukaan ei varmaankaan kaivannut
mitään ohjelmaa bussimatkalle. Kaikilla tuntui olevan tarve ja halu vaihtaa
kuulumisia.
Ensimmäinen kohteemme
oli Hotelli Maakunnan pihapiirissä oleva tunnelmallinen juhlatila, jossa joimme
kahvit nauttien puistopiirakasta, joka tuotteistettiin Forssan saatua
kansallisen kaupunkipuisto-statuksen. Matkailusihteeri Mari Noromies-Wahl kertoi
meille Hotelli Maakunnasta, jossa entisaikoina oli vieraillut paljon kuuluisia
henkilöitä. Vierailuista johtuen on siellä esimerkiksi Taben-, Erikin-,
Kaurismäen-, Kekkosen, Ansan ja Taunon ynnä monien muiden kuuluisuuksien
huoneet. Hotellia vastapäätä on Suomen kaunein talo, Työväentalo.
Työväentalosta päästiinkin Sosialidemokraattien kuuluisaan Forssan perustamiskokoukseen
vuodelta 1903 ja sen kauaskantoisiin seurauksiin.
Paikallisopas
Sirpa Rauhalan johdolla siirryttiin linja-autolla tutustumaan Forssaan ja
vanhan ”Tyykikylän” tarinaan. Vierailimme Kehräämöalueella Forssan museossa,
jonka näyttely ”Kirjavan kankaan kaupunki” kertoo vanhan tehdasyhdyskunnan ja
ympäröivän maaseudun elämästä 1840-luvulta 1970 luvulle. Tutustuimme ruotsalaiseen Axel Wilhelm Wahren
nimiseen mielenkiintoiseen herraan, jota voidaan pitää Forssan perustajana. Hän
perusti ensin puuvillakehräämön ja laajensi vähitellen mittavaksi
tehdasyhteisöksi, jossa kehrättiin, kudottiin, painettiin kankaita yms. Parhaimmillaan hänellä oli 2500 työläistä.
Kerrotaan, että Warren kulki ympäri maita ja juotti isäntiä juovuksiin ja
sitten osteli maita. Ostos oli vähintään 100 hehtaaria kerralla ennen kuin
kauppoja syntyi. Wahrenin Forssassa oli ns. ”pumpulienkeleitä”, joiksi
lapsityövoimaa sanottiin. Uskomatonta, että 4-5 vuotiaat lapset pantiin töihin.
Laulussa ”Forssasta poijaat kotoisin ollaan… ” lauletaan: ”Jokaisella Forssan
poijaalla on vihkimätön vaimo…” Forssan naimattomilla naisilla oli
sairauskassan jäsenyys. Naiset eivät olleet niin tyhmiä, että olisivat
vaihtaneet tämän etuuden vihkitodistukseen. Tehtaan työläisillä oli kuitenkin
turvattu elämä verrattuna tehdasyhteisön ulkopuoliseen väestöön.
Tehdastyöläisillä oli tehtaan terveydenhuolto, koulutus ja
harrastusmahdollisuudet ja ruokailu mm. Wahren piti huolen työväestään, mutta
muille saattoi toimittaa vaikka homeisia viljapaaluja. Elämä 1800-luvun
Forssassa oli hyvin mielenkiintoista. Sirpa-oppaamme esitystapa ja kerronta olivat
elävää ja mukaansa tempaavaa. Nauru olikin herkässä. Oppaalta kuulimme senkin,
että ainut sana, missä forssalainen käyttää F kirjainta on ”pesufati”.
Vuonna 1934 Forssa-yhtiöt fuusioituivat Finlayson Oy:n
kanssa, ja syntyi Finlayson Forssa Oy.Forssan asema suurimenekkisten arjen
käyttökankaiden valmistajana vahvistui, sillä Finlayson keskitti kankaan
painamisen kokonaan Forssaan. Vaikkakin Finleysonin tuotantolaitokset
asteittain loppuivat on paikalla tänä päivänä pieni suunnitteluateljee Rykkeri,
jossa painetaan kankaita. Nimestä on kehittynyt tuotemerkki, jolla nyt myydään
niin sisustustuotteita kuin vaatteitakin.
1960-luvulla
kaupunkikuva alkoi muuttua. Armas Puolimatka perusti Forssaan Rakennusvalmiste
Oy:n ja alkoi kehittää voimallisesti elementtirakentamista. Armas Puolimatkasta
muistui mieleen myös monia hauskoja juttuja. Armaksella oli aina kiire ja kuski
määrättiin ajamaan ylinopeutta. Kuski toppuutteli, että tulee sakot. Armas
sanoi, että aja sinä vaan, minä maksan sakot. Kerran poliisit sitten
pidättivätkin, koska oli 40 km/t ylinopeutta.
Puolimatka lykkäsi ison tukon rahaa poliisille ja poliisi toppuutteli,
että tässä on jo liikaa. Armas sanoi, että tullaammehan me takaisinkin.
Kaupunkikierroksella
näimme monia Forssan nähtävyyksiä: kaupunkipuisto, Pilvimäen ravirata,
piippuaukio/nykyinen tori, Viihdeuimala Vesihelmi, Forssan Elävien kuvien
teatteri ja tietenkin saimme hyvän käsityksen forssalaisista maisemista ja
näköaloista.
Ohessa pieni pala
näkemästämme ja kokemastamme. Forssassa on paljon nähtävää ja ennen kaikkea
minua kiinnosti Forssan historia. Forssan nykyinen kaupunginjohtaja Jari
Kesäniemi on hakenut Raision kaupunginjohtajaksi ja lehtitietojen mukaan on
vahvoilla tulla valituksi. Oppaamme mukaan Kesäniemi on hyvin pidetty johtaja
Forssassa ja ihmettelevätkin siellä, miksi haluaa Raisioon. Se onkin sitten jo
ihan toinen juttu.
Kiitän lämpimästi
kaikkia osallistujia ja muistattehan pitää yhteisen salaisuutemme.
