Pohdintaa eläkeläisistä ja eläkkeistä

Vanhusneuvostokurssilla  Raisiosta Mauri Salmela, Kalevi Piironen,
 Markku Toivola ja Helinä Aaltonen

Eläkeliitto on myös edunvalvontajärjestö. Tämä näkökulma on monessa yhdistyksessä jäänyt taka-alalle ja oikeastaan liitossakin. Viime aikoina, kun eläkeläisten etuja on systemaattisesti kavennettu, on asia alkanut kiinnostaa. Eläkeliitolla on tänä vuonna eläkeläisten etujärjestön Eetun puheenjohtajuus ja sen myötä on alkanut tapahtua.  Eetu on tarttunut ponnekkaasti kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten aseman parantamiseen. Vanhusneuvostojen roolia on selvitetty ja korostettu jäsenistölle. Ellei olisi Vanhusneuvostoja, ei olisi mitään virallista elintä, joka toisi esille ikä-ihmisten näkökulman. Hyvin toimiva, aktiivinen Vanhusneuvosto               
on paikkakunnalle suuri etuus.                    
                                                                                    
Vuonna 2016 Eetun tekemän kyselytutkimuksen mukaan eläkeläiset olivat tyytyväisempiä elämäänsä kuin väestö keskimäärin. Varsinkin vanhimmat eläkeläiset ovat nähneet ja kokeneet niin rankkaa ja puutteellista elämää, etteivät he valita, vaan osaavat tyytyä vähään. Suurimmaksi ongelmaksi samassa kyselyssä tuli kuitenkin eläkkeiden pienuus, toiseksi nousi yksinäisyys ja kolmanneksi sos.- ja terv. palveluiden heikko saavutettavuus. Kysyttäessä suhtautumisesta eläkeläisjärjestöihin tuli esille , että eläkeläisjärjestöt ovat tarpeellisia tulevaisuudessakin, mutta saisivat olla nykyistä aktiivisempia ja ovat nyt etäisiä ja tuntemattomia. Nämä vastaukset tulisi huomioida ei vain liiton ja piirin toiminnassa, vaan myös yhdistyksissä. Tutkimus on tehty kolmen vuoden välein, joten ehkä ensi vuonna saamme uudet tutkimustulokset.

Turun Sanomat julkaisi mielenkiintoista tietoa eläkkeistä. Miettimään pisti alle 1100€ eläkkeen varassa elävien eläkeläisten määrä. Raisiossa esimerkiksi 23,5% raisiolaisista eläkkeen saajista saa alle 1100€/kk eläkettä. Evankelisluterilaisen kirkon organisoiman Yhteisvastuukeräyksen kohteena on tänä vuonna nälkä ja köyhyys. Kirkko on tässä yhteydessä nostanut ansiokkaasti esille suomalaista köyhyyttä. Uskon, että moni yllättyi, kun kirkko nosti esille 470 000 suomalaista köyhää. Suuri ryhmä näissä köyhissä on eläkeläiset. Suurimman köyhien eläkeläisten ryhmän muodostavat 75 vuotta täyttäneet yksin asuvat naiset. Ns. taitetun indeksin ansiosta eläkkeet jäävät vuosi vuodelta jälkeen palkoista, joten eläkeläisen tulotaso vääjäämättä kutistuu yhä pienemmäksi iän karttuessa.

Eläkkeiden erot paikkakunnittain ovat myös hämmästyttävän suuret. Kauniaisissa eläkeläiset saavat keskimäärin 3014€/kk ja Oripäässä keskimääräinen eläke on 1334€, Raisiossa 1643€/kk. Mikä tämän asian selittää? Siihen on varmaankin monta selitystä. Joka tapauksessa tämä tuo merkittäviä haasteita nyt meneillään oleville maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksille.

Yksin eläke ei ratkaise eläkeläisten elämisen laatua. Vaikkakin terveydenhuollon järjestelyt siirtyvät maakuntatasolle jää paikkakunnalle paljon ikäihmisten elämiseen vaikuttavia asioita - palvelut,  kulttuuri,koulutus, harrastukset, esteettömyys, asuminen jne. Oman paikkakunnan Vanhusneuvosto on paras mahdollinen asiantuntija näissä asioissa. Juuri nyt, kun valmistellaan suuria muutoksia, on Vanhusneuvoston rooli erittäin tärkeä. Vanhusneuvosto on ainoa virallinen toimija, joka pystyy vaikuttamaan ikä-ihmisten elämän laatuun. Vanhusneuvostossa on suurin paikallinen asiantuntemus, joten se hoitaa paikallista edunvalvontaa ja Eetu hoitelee valtakunnan tason asioita.Tehdään rakentavaa yhteistyötä Vanhusneuvoston kanssa ja ollaan mukana päätettäessä ikä-ihmisiä koskevista asioista.


Helinä