sunnuntai 1. toukokuuta 2016


Nettiprojektin anti Raision yhdistykselle

Raision yhdistyksessä Eläkeliiton LähiVerkon "Seniorit surffaa - nettiopastaja auttaa" pilottikokeilu on tuottanut tulosta. Asenteet tietotekniikkaan ovat muuttumassa. Kiinnostus, tiedot ja taidot ATK:ssa kasvavat uskomattoman nopeaa vauhtia.
Liityin viisi vuotta sitten Eläkeliiton Raision yhdistykseen. Toimin siihen aikaan vapaaehtoisena seurakunnan nettikahvilassa. Puhuin asioista, joiden parissa päivittäin työskentelin. Koin suorastaan vihamielisyyttä aihetta kohtaan. Kuulin kitkeriä lausuntoja: ”toisen luokan kansalaiseksi tuntee itsensä, kun sinua kuuntelee."
Tulin hallitukseen neljä vuotta sitten. Hallituksessa oli reilusti yli puolet ilman sähköpostia. Sihteerillä ei ollut tietokonetta. Jäsenet kieltäytyivät keskustelemasta toimenpiteistä asian korjaamiseksi. Vajaa kolme vuotta sitten jouduin yhdistyksen puheenjohtajaksi. Työlästä oli tiedottaminen.
Piiristä ilmoitettiin, että Varsinais-Suomen piiri on valittu pilottikokeilualueeksi nettiprojektiin.  Toivolan Markku oli nähnyt projekti-ilmoituksen ja koki itsellään olevan  projektissa annettavaa, koska se tuli hänen omalle osaamisalueelleen. Markku liittyi yhdistyksen jäseneksi ja aloitti nettiopastajana.

Saimme seurakunnalta tilat ja Markku pääsi aloittamaan syyskuun alussa 2015. Tiedotettiin alkavasta nettiopastuksesta, pidettiin SeniorSurf- päivä, tilaisuus uusille jäsenille yms. Nettikahvila alkoi heti toimia hyvin luontevasti. Markku kävi hallituksen kokouksissa ja kuukausitapaamisissa  jakamassa informaatiota ja sai koko asian hiljalleen muuttumaan luontevaksi. Ihmiset oppivat tuntemaan Markun tavallisena miehenä, jota on turha pelätä. Toiminta on näyttänyt, että opastajan ollessa tavallinen, alkaa tietokonekin näyttää ja tuntua yhä enemmän tavalliselta.
Tällä hetkellä meillä on ilmapiiri ATK:n suhteen muuttunut. ATK on luonnollinen asia, joka kuuluu yhdistyksen tiedottamiseen ja toimintaan oleellisena osana. Hallituksen jäsenillä on kaikilla sähköpostit. Uusi sihteeri on taitava ATK:ssa monella tavalla. Edellinen sihteeri on siirtynyt leipomaan herkullisia pullia. Hän tykkää työstään ja on onnellinen siinä tehtävässä, jonka hän osaa. ATK- asioista voidaan puhua vapaasti ja kenenkään ei tarvitse osaamattomuutensa takia tuntea itseään huonommaksi. Jokainen työ yhdistyksen hyväksi on yhtä arvokasta.
Nettiprojekti on tuonut meille uusia, nuorempia jäseniä. Jäsenmäärän kasvusta johtuen olemme saaneet lisää henkilöitä aktiiviseen toimintaan. Yhä useammat kertovat seuraavansa toimintaamme kotisivuiltamme ja facebook-sivuiltamme. Yhä tärkeämmäksi käy netin kautta tiedottaminen.
Mielestäni meidän yhdistyksen kannalta nettiprojekti on ollut parasta, mitä Eläkeliitto voi jäsenilleen tarjota.  Nettikahvila on mukava kokoontumispaikka ja lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Projekti on tuonut kehitystä monella tavalla. Toiminta on paljon mielekkäämpää, kun koetaan edistymistä. Yhdessä iloitaan jokaisesta uudesta jäsenestä, jokaisesta kiitoksesta ja tunnustuksesta. Meillä on yhdistyksessä nykyisin tekemisen meininki ja siinä projektilla ja Markulla on suuri osuus.

Helinä Maria

 

tiistai 5. huhtikuuta 2016

Piirin kevätkokous antoi julkilausuman

Eläkeliiton Varsinais-Suomen piirin kevätkokous käsitteli sääntöjen määräämät asiat. Hyväksyi toimintakertomuksen ja myönsi vastuuvapauden tilivelvollisille.
Jäsenyhdistysten toimintatilastojen palautusprosentti oli 100. Tulos on erinomainen.
Toimintakertomuksessa huomiota herätti se, että jäsenmäärä hieman laski viime vuonna, jolloin jäsenmäärä oli 129 637 jäsentä. Eläkeliitto oli kuitenkin vuoden lopussa edelleen suurin eläkeläisjärjestö.  Kirjallisessa palautteessa suurimmiksi kehittämiskohteiksi nousivat edunvalvonta ja viestintä.
Vaikuttamistoimintaan ja edunvalvontaan odotetaan lisäpanostusta ja toiminnan kehittämistä .
Piirin puheenjohtaja nosti avauspuheessaan esille työeläkeindeksiin liittyvän kansalaisaloitteen, joka tulee eduskunnan käsittelyyn. Tässä asiassa keskustelu käy kuumana.
Kokous jätti alla olevan julkilausuman

Eläkeläisköyhyys koettelee edelleenkin

Noin viidennes 1,2 miljoonasta vanhuuseläkkeensaajasta saa eläkettä edelleenkin alle 1 000 euroa kuukaudessa. Pienituloisilla eläkeläisillä ei ole käytännössä mahdollisuutta kohentaa taloudellisesti omaa elämän-tilannettaan. Eläkeliiton Varsinais-Suomen piirin kevätkokous vaatii kansan- ja takuueläkkeiden tason korottamista sekä maksukattoa sosiaali- ja terveyspalvelujen maksuille ja lääkekustannusten omavastuille.

Eläkejärjestelmämme suurin ongelma on eläkeläisköyhyys. Taloudellisesti vaikeimmassa elämäntilanteessa ovat yksinelävät, iäkkäät naiset. Myös yksinasuvilla työkyvyttömyyseläkkeellä olevilla miehillä menee huonosti.

Erilaisten maksujen sekä omavastuiden ja palvelumaksujen korotuksista muodostuu pienituloisille eläkeläisille kohtuuton taakka. He ovat käyttäneet runsaasti julkisen sektorin sosiaali- ja terveyspalveluja. Nyt mahdollisuudet käyttää niitä ovat kaventuneet. Osalla heistä ei ole mahdollisuuksia ostaa heille määrättyjä lääkkeitä. Tilanne heikentää heidän terveyttään, toimintakykyään ja elämänlaatuaan. Pienituloisuus myös syrjäyttää ja kaventaa heidän osallistumismahdollisuuksiaan, mikä lisää yksinäisyyttä.

Julkiset palvelut ovat tärkeitä erityisesti pienituloisille. Myös julkisten säästöjen ja sotemuutosten keskellä pitää turvata ikäihmisten hoidon palvelutaso sekä palveluiden laatu, turvallisuus ja saavutettavuus hyvinä.

Pienituloisille on turvattava ihmisarvoinen elämä taloudellisesti vaikeina aikoinakin, toteaa Eläkeliiton Varsinais-Suomen piirin kevätkokous.

tiistai 1. maaliskuuta 2016


Anna-Liisa Nuutila vieraili Raisiossa
Anna-Liisa, Hillevi ja Helinä

Anna-Liisa Nuutila on Kalannin yhdistyksestä ja edustaa Eläkeliiton korkeimpia päättäviä elimiä. Anna-Liisa on liiton hallituksessa sekä liittovaltuustossa ja lisäksi hän on  piirin edunvalvontavastaava. Anna-Liisalla oli Raisiossa kaksi aihetta: edunvalvontavaltuutus sekä yhdistyksen edunvalvonta.

 

 Niin kauan kuin olemme terveitä ja hoidamme asioitamme itse, kaikki on aika yksinkertaista. Tuskin on tullut edes mieleeni, että esimerkiksi aviopuolisoni tullessa kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan, en saakaan käyttää hänen pankkitiliään. Minun täytyy maksaa esimerkiksi laskut omalta tililtäni, koska en saa nostaa rahaa puolisoni tililtä. Minun täytyy saada siihen ensin lääkärin todistus puolisoni sairaudesta ja sitten maistraatin valtuutus, että saan käyttää mieheni tiliä. Puhumattakaan siitä, että voisin myydä meidän yhteistä omaisuuttamme.

. Sama tilanne pätee lasten suhteen. Ilman edunvalvontavaltuutusta lapset eivät saa käyttää omien vanhempiensa tilejä. Anna-Liisa korosti, että pankit ovat hyvin tarkkoja näissä asioissa.

Valtuuttaja määrittelee itse ne asiat, jotka valtuutus kattaa. Hän voi oikeuttaa valtuutetun huolehtimaan taloudellisista asioistaan sekä itseään koskevista muista asioista, kuten terveyden- ja sairaanhoidostaan. Edunvalvontavaltuutuksella henkilö järjestää siis jo etukäteen asioittensa hoidon.

 

Valtuutus tulee voimaan vasta kun maistraatti on vahvistanut sen. Valtuutusta voi pyytää vasta sitten, kun valtuuttaja on tullut kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan. Tilanne on kuitenkin paljon helpompi, jos edunvalvontavaltuutus on jo valmiiksi kirjoitettuna.

 

 Saimme Anna-Liisalta yksityiskohtaisen selvityksen valtuutuksen laatimisesta. Valmiita kaavakkeita saa netistä ja myös malleja kaavakkeen täyttämiseksi. Anna-Liisa sai minut vakuuttuneeksi edunvalvontavaltuutuksen tarpeellisuudesta. Käsitykseni mukaan pystyn kuitenkin itse täyttämään lomakkeen, hankin kaksi todistajaa ja valtuutus on aivan yhtä pätevä kuin pankin juristin laatima.

 

Toisessa aiheessaan Anna-Liisa toi esille sen, että Eläkeliitto on myös edunvalvontajärjestö. Tämä asia on viime aikoina jäänyt liian pienelle huomiolle. Edunvalvonta yhdistyksissä keskittyy pitkälti vanhusneuvostoihin. Ikä-ihmisten edunvalvonta tuotti kirpeitä puheenvuoroja. Eläkeläisten asemasta ja etujen heikkenemisestä olisi puheenvuoroja riittänyt, mutta aika hurahti nopeasti. Pääsimme tässä asiassa vasta alkutekijöihin. Jäi se tuntuma, että mielipiteitä on ja ihan tyytyväisiä ei Eläkeliitonkaan edunvalvontaan olla. Saimme kuitenkin hyvän pohjustuksen aiheeseen. Kiitokset Anna-Liisalle.

 

47 yhdistyksen jäsentä oli Anna-Liisaa kuulemassa. Se on 31 %:n osuus  jäsenistöstämme. Minkä määrässä häviämme sen aktiivisuudessa voitamme!

Helinä Maria

 

 

 

 

perjantai 12. helmikuuta 2016

Eläkeliitto on myös edunvalvontajärjestö



Yhdistyksemme perustoiminnoista on jäänyt vähemmälle huomiolle vaikuttaminen, edunvalvonta.
Asia korostuu niin liitto-, piiri-  kuin paikallisellakin tasolla nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa: yhteiskuntarakenne uudistuu, palvelut muuttuvat, teknologia edistyy-viestintä sähköistyy jne. Pysyykö liitto, piiri ja yhdistyksemme muutoksessa mukana? Tätä pohdittiin Eläkeliiton Edunvalvontapäivillä Lehmirannassa 09.02.

Liitto, hallitus ja keskustoimisto huolehtivat valtakunnallisesta vaikuttamisesta, piiri alueellisesta-maakunnallisesta ja yhdistys paikallisesta vaikuttamisesta.

Paikallistason edunvalvonnassa näkisin vanhusneuvoston  kaikkein tärkeimmäksi vaikutuskanavaksi. Käsitykseni mukaan Raision vanhusneuvosto toimii, kuten vanhuspalvelulaki edellyttää.

Uusi kuntalaki velvoittaa kunnat asettamaan vanhusneuvoston. Eläkeliitto esittää, että myös maakuntalaki voisi sisältää vastaavasti säännökset maakunnallisen vanhusneuvoston perustamisesta.

Näkisin, että vanhusneuvostojen merkitys tulee muuttuvissa olosuhteissa korostumaan. Vaikkakin monet tehtävät siirtyvät kunnilta itsehallintoalueille säilyy kunnilla merkittäviä tehtäviä. Vanhusneuvosto on se elin, joka paikallisella tasolla valvoo, että kunnan vastuulle jäävät tehtävät myös hoidetaan.

Vanhusneuvoston merkitystä tulee kirkastaa jäsenistölle. Pitää saada kaikkien tietoon, että paikallisista epäkohdista, puutteista, kehittämisideoista yms pitää saattaa tieto vanhusneuvostolle, joka parhaiten voi vaikuttaa ikäihmisten asioihin. Ikäihmiset ovat asiantuntijoita oman kokemuksensa kautta monilla eri alueilla. Kun vuorovaikutus toimii  koituu se meidän ikäihmisten ja myös koko kaupungin eduksi.

maanantai 18. tammikuuta 2016


Työeläkeindeksin palauttaminen palkkatasoindeksiksi 

Tullessani  Eläkeliittoon aika nopeasti tuli tutuksi sanat ”taitettu indeksi”. Eläkeläiset eivät juurikaan valita, joten selväksi tuli, että tämä indeksi oli jäänyt hiertämään ja pahasti. Päätin ottaa asiasta selvää. Tutustuttuani asiaan en ihmetellyt , koska en koskaan ole kokenut enkä kuullut  mitään näin epäoikeudenmukaista.
Työeläkkeet määräytyvät palkkojen perusteella ja ovat eläkeaikaan siirrettyä palkkaa. Alun perin työeläke sidottiin palkkaindeksiin, sillä  eläkemaksu on myöhennettyä palkkaa. Eläkemaksu on lakisääteistä pakkomaksua palkansaajien ansioista..Eläkkeen suuruus perustuu eläkelaitoksen päätökseen, joten laki suojaa eläkettä. Eläkkeitä ei voida leikata, mutta niitä voidaan alentaa heikentämällä indeksejä. Eläke ei siis nousekaan samassa suhteessa kuin palkat. Vuoden 1977 jälkeen eläkkeet ovat joka vuosi jääneet jälkeen palkoista. Indeksejä on vaihdeltu, mutta aina huonompaan suuntaan. Indekseillä pelaaminen on selvä palkan lasku. Mikä muu tulonsaajaryhmä suostuu tällaiseen palkan alennukseen? Lisäksi eläketulon verotus on selvästi palkkojen verotusta ankarampaa.  Siirryttyäsi eläkkeelle alkaa eläkkeesi heti laskea ja pienenee sitä mukaa kuin ikää tulee. Työeläke on ansiosidonnainen etuus, joten ainoa oikea tapa on, että eläkkeitä korotetaan palkkaindeksin mukaan.
Parhaillaan ollaan keräämässa nimiä kansalaisaloitteeseen asian korjaamiseksi. Kannattajia tulisi olla 50000 määräaikaan,  24.3.2016 mennessä. Tällä hetkellä on kannattajia 33481. Jokaisen tulisi nyt käydä täyttämässä kannatusilmoitus. Mikäli sinulla on pankkitunnukset voit lähettää lomakkeen netin kautta. Lomakkeen voi myös tulostaa ja postittaa. Tasalan Kamarissa voit perjantaisin klo 10-12 välisenä aikana käydä täyttämässä kannatuslomakkeen.
 
 
Helinä Maria

keskiviikko 30. joulukuuta 2015

Vuoden vaihtuessa

Vuoden vaihtuessa

Vuosi on vaihtumassa. Mitä jäi mieleen tästä vuodesta? Jäi positiivinen mieliala. Päästiin eteenpäin. Näköala tulevaisuuteen on nyt positiivisempi kuin se oli vuosi sitten. Ilmassa on paljon eteenpäin menon meininkiä. On saatu uusia toimihenkilöitä. Voidaan jakaa tehtäviä useammille hartioille. Kaksi ja kolme on enemmän kuin yksi. Loistava uutinen on, että nettikahvila on kerännyt suuren joukon opiskelemaan tietotekniikkaa. Enää ei tarvitse kenenkään tuntea itseään ”toisen luokan kansalaiseksi” ATK:n suhteen. Kaikilla on mahdollisuus saada opastusta ja kaikilla on myös mahdollisuus oppia. Asia on itsestä kiinni. Toinen loistava uutinen on, että jäsenrekisterimme on nyt sähköisessä muodossa. Jäsentilanteemme on joka päivä ajan tasalla. Olemme tässäkin suhteessa eturivissä. Kolmas loistava uutinen on, että olemme saaneet vireen syntymään Apunen-ohjelmaan. Uskon, että asia edistyy. Ilmassa on voimakasta tahtoa toisten auttamiseen vapaaehtoisesti. Positiivinen asia on sekin, että hallitukseen saatiin uutta verta. Tarvitaan uudistumista, tosin kokemusta pitää olla mukana. Hallituksessa tulee olla sopivassa määrässä vanhaa ja sopivassa määrässä uutta.

Lähden vuoteen 2016 rohkein odotuksin ja lujasti uskoen omaan osaamiseemme ja yhteistyökykyymme. Näissä  mietteissä toivotan teille kaikille antoisaa, elämyksiä ja kokemuksia täynnä olevaa Uutta Vuotta!

Terveisin Helinä Maria

 

perjantai 18. joulukuuta 2015

Joulua odotellessa

Vuosi on loppumassa. Katseet kääntyvät taaksemme jäävään vuoteen. On arvioinnin aika. Missä onnistuimme? Toiminnan kärkihankkeeksi asetimme jäsenmäärän kasvattamisen. Jäsenmäärä oli jämähtänyt vuosikausiksi hieman sadan paremmalle puolelle. Vaikkakin yhteenveto vuodesta on tekemättä voin ilolla todeta, että päätavoitteessamme onnistuimme loistavasti. Kasvatimme jäsenmääräämme 35% vuoteen 2014 verrattuna. Se saatiin aikaiseksi kovalla työllä. Koenkin alkavan vuoden suurimmaksi haasteeksi saada pidettyä kaikki uudet ja vanhat jäsenet yhdistyksessä ja lisäksi ainakin jonkin verran saada aikaan kasvua. Jäsenistön ikärakenteessa on jopa yli 30 vuoden jakautuma. Odotukset toiminnan suhteen ymmärrettävästi eroavat. Haastetta riittää.

Kiitän jäsenistöä kuluneesta vuodesta. Kiitän yhdistyksen hallitusta ja kaikkia aktiivisesti toiminnassa mukana olleita jäseniä. Yhdessä se onnistui ja yhdessä se onnistuu ensi vuonnakin.


Hyvää joulua ihmiset- Iloa, valoa, rauhaa.




Helinä Maria